Postilaatikkoon kilahti Helenin yhteenveto talomme energiankulutuksesta vuosina 2016–2020. Havaitsimme, että vuoden 2017 remontin yhteydessä tekemämme energiaremontti (eristeiden ajantasaistaminen, ilmasulun asentaminen ja ikkunoiden vaihtaminen) yhdistettynä muihin energiankulutusta vähentäviin toimenpiteisiin oli pudottanut talomme energiankulutusta noin 30 prosenttia. Talomme energiankulutus kuutiota kohti on raportin mukaan tällä hetkellä 49 kWh/m3/v, joka osuu siis matalaenergiatalojen tasolle. Kova suoritus lähes satavuotiaalle talolle.

Rupesimme ynnäilemään, millä toimilla olemme tähän päässeet.

Energiaremontti peruskorjauksen yhteydessä

Koko talon eristeiden vaihto ja lisäeristäminen ei sellaisenaan välttämättä ole kovin kustannustehokas eikä edes ympäristöystävällinen valinta. Oman talovanhuksemme kohdalla remontin laajuus oli joka tapauksessa niin mittava, että alkuperäisistä rakenteista jäljelle jäi vain hirsirunko, ulkolaudoitus ja kivijalka sekä kellari. Eristeiden vaihto oli looginen osa tätä kokonaisuutta.

Tärkein paikka huolehtia talon erityksestä on yläpohja.

Ennen remonttia talomme oli eristetty sahanpurulla (osin myös hiekkaa, vaatteita, kirjoja ja lasipulloja). Jos purut ovat kuivat ja muu remontti onnistuu niitä vaihtamatta, on sahanpuru myös hyvä eriste. Meidän tapauksessa purun seassa oli myös muuta epämääräistä ja rakenteiden korjausta varten piti ne poistaa. Tilalle valitsimme selluvillan, joka toimii hiilivarastona ja on energiatehokas sekä paloturvallinen ratkaisu. Jos haluat pitäytyä perinteisellä sahanpurulinjalla, löytyy vaihtoehdoksi kotimainen Ehta-sahanpuru, joka on energiatehokkuudeltaan erinomainen ja tuotteistettu ratkaisu.

Ylä- ja alapohjaan villa puhallettiin suurtehopuhaltimella, yläkerran seinissä käytettiin puolestaan selluvillalevyjä. Yläpohjassa oli ennestään sahanpurua noin 30 cm, jonka päälle oli heitelty lasivillalevyjä. Vanhat eristeet poistettiin ja tilalle puhallettiin selluvillaa nykystandardien mukaisesti 50 cm paksuudelta. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja siksi onkin tärkeää, ettei se pääse yläpohjan kautta karkuun. Yläkerran seiniin lisättiin ylimääräinen 2×2 ristikoolaus, jolla eristevahvuutta saatiin seinissä kasvatettua 100 mm:stä 150 mm:iin.

Remontissa kiinnitimme huomiota ilmasulkuun, joka on tärkeä osa energiatehokkuutta. Ilmasulku pysäyttää ilmavirtojen liikkeen, eli estää vedon ja lämpimän ilman karkaamisen. Eristeiden päälle rakenteen sisäpuolelle asennettiin Ekovillan X5 ilmasulkupaperi, joka päästää kosteuden läpi, mutta estää ilmavirran liikkeet. Näin talo “hengittää”, eli kosteus pääsee liikkumaan tarvittaessa rakenteessa, mutta ilma ei pääse liikkumaan vääristä paikoista. Alakerrassa hirsirungon päälle asennettiin puukuitulevyä kaksi kerrosta limittäin, joka toimii sekä lisäeristeenä että ilmasulkuna.

Ilmasulkujen ja lisäeristyksen lisäksi energiatehokkuutta saatiin myös, kun 90-luvulla asennetut heikossa hapessa olleet ikkunat vaihdettiin kolmilasisiin ikkunoihin. Jos ne päästävät kylmän ilman sisään, ei huippueristys auta. Samalla saatiin toki iki-ihanat käsityönä tehdyt Sydänpuun ikkunat vanhan tyylisine heloineen.

Uusiutuvaa kaukolämpöä

Ilmaston ja ympäristön kannalta keskeistä on talon lämmitysmuoto ja mitä energiaa se käyttää, eli lämpiääkö talo vähäpäästöisellä energialla vai fossiilisia polttoaineita poltellen. Meillä on käytössämme Helenin kaukolämpö. Olimme haaveilleet maalämmöstä, mutta taloon oli äskettäin hankittu uusi kaukolämpöpaketti eikä vaikuttanut fiksulta alkaa investoimaan heti perään maalämpöön. Heleniltä sai kuitenkin uusiutuvaa kaukolämpöä, jonka lisäkustannus vuositasolla on noin 100–200 euron luokkaa.

Omakotitalossa on monia hyviä lämmitysmuotoja: maalämpö, ilmalämpöpumppu, ilmavesilämpöpumppu (lähenee maalämmön hyötysuhdetta) jne. Erilaisten lämpöpumppujen idea on, ettei tarvitse lämmittää 1=1 suhteella sähköllä, vaan maan kuoresta tai ulkoilmasta saadaan sähkökäyttöisellä lämpöpumpulla otettua lämpöä talteen ja hyödynnettyä talon lämmittämisessä ja esimerkiksi käyttöveden lämmittämisessä.

“The dream” lämmitysmuoto olisi kaukolämpö yhdistettynä aurinkopaneeleihin ja akustoon. Kohti omavaraisuutta ja sen yli!

Asunnon lämpötila 25 asteesta 20 asteeseen

Vanhassa kerrostaloasunnossamme Töölössä paineltiin lämmityskaudella aina t-paidassa ilman sukkia. Lämmityskulut kuuluivat vastikkeeseen, eikä tullut kovin paljoa mietittyä, pitäisikö pattereita pitää pienemmällä ja lämpötiloja laskea.

Puutaloon muuttaessamme aloimme miettiä lämpötilaa, sen vaikutusta energiankulutukseen sekä lämmityskustannuksia. Asteen pudotus lämpötilassa laskee lämmituskuluja noi 5 prosentilla. Päätimme lähteä laskemaan lämpötilaa pikkuhiljaa. Suositus onkin tehdä sitä hiljalleen, koska ihminen tottuu 0,5-1 asteen lämpötilamuutokseen viikossa.

Aloitimme noin 22 asteesta ja muutamassa vuodessa olemme päätyneet siihen, että patterit on säädetty 17 asteen paikkeille ja kahdella kakluunillamme lämmitämme kylmänä aikana aamuin illoin. Käytännössä lämpötila asettuu noin 20 asteen paikkeille. Makuuhuoneissa lämpötila on noin 18-19 astetta.

Lämmitämme taloa myös villasukin ja villapaidoin. Ensi kuulemalta voi kuulostaa hieman askeettiselta, mutta meistä tämä toimii hienosti. Olemme lisäksi vähentäneet suihkussa lotraamista. Siellä käydään tarpeen mukaan ja viivytään sen aikaa, että ehditään peseytyä. Kymmenien minuuttien suihkumaratonit ovat historiaa.

Lopulta pienillä valinnoilla olemme saaneet taloamme huomattavasti energiatehokkaamaksi. Suunnittelemme alakerrassa kuistille vievän oven vaihtamista uuteen. Tällä hetkellä eteisen ja kuistin välissä on vain tavallinen sisäovi, josta käy veto kylminä päivinä niin vinhaan, että kylmä ilmavirta tuntuu olohuoneessa asti. Jännityksellä jäämme odottamaan, näkyykö tämä parannus tulevaisuudessa lämmitysluvuissamme.

-Anu ja Matti