Pihan kaadot saatiin kuntoon päivässä ja sen jälkeen oli aika aloittaa pihan viimeistelytyöt. Koska kaatojen seurauksena oli tullut suuria korkoeroja, tarvittiin pihaan pengerryksiä. Minun visioni pengerryksen toteuttamisesta oli suurin piirtein tämänsuuntainen:

“Tein itse ja säästin”, eiku…

Matti löysi kuitenkin “halvalla torista” reunakiviä, joilla saataisiin pengerrys toteutettua. Pidin kiviä hieman suurina, mutta Matti vakuutteli, että koko oli juuri sopiva. Kivien myyjän arvion mukaan kivet olivat “noin 80-kiloisia” ja niin pihaan hankittiin kasa kiviä, joiden paino osoittautui olevan jossain 200-400 kilon väliin per kappale.

Kivien ilmestyessä pihaan kävimme pienen palautekeskustelun. Totesimme kuitenkin, ettei kummallakaan ollut kiinnostusta saati energiaa alkaa etsimään uusia kiviä ja niin aloitetiin reunakivien asennuspuuha.

Ensimmäisenä suunniteltujen polkujen linjat hahmoteltiin luotilangalla.

Kokoperheen pihaprojekti

Näille 25-40 cm korkeille reunakiville kaivettiin käsivoimin syviä kuoppia, jotta kivet saatiin upotettua tarpeeksi syvälle, minkä jälkeeen kiviä raahattiin ympäri pihaa kivisaksilla (alla kuvassa), jotka onneksi saimme asennuksen ajaksi lainaan reunakivien myyjältä. Tämä oli varsin näppärä “kesäkuntoon 2018” -projekti, jonka seurauksena paino tippui ropisten.

Toiselle puolelle käytävää asennettiin pienempiä nupukiviä. Tähän projektiin pääsi koko perhe mukaan.

Reuna- ja nupukivien asentamisen lomassa asennettiin myös sadevesikourut ohjaamaan vesi kunnolla pois talolta.

Pihakivetyksen viimeinen silaus oli etukaarre. Tämän toteutimme todellisena tiimityönä kuten kuvista näkyy.

Työ oli rankka ja usko meinasi useampaan kertaan loppua. Lopputulos on kuitenkin siisti ja parempi, kuin mikä meistä kumpikaan osasi edes ajatella.

Viimeinen silaus: nurmikon kylvö

Kun kivet oli saatu asennettua, niin lopuksi kylvettiin vielä nurmikko paljaaksi jääneille piha-alueille. Kuivan alkukesän vuoksi nurmikon itämistä saatiin odotella pitkään, mutta vähän kerrassaan nurmi alkaa jälleen vihertää.

Ihana piha ja helteinen toukokuu

Toukokuu kului erilaisten pihapuuhastelujen parissa. Urakka oli (jälleen kerran) hieman odotettua suurempi, mutta onneksi pääsimme ajoittain nauttimaan muustakin kuin kivien asentamisesta ja nurmikon istuttamisesta. Kuukauteen kuului myös lasten molskintaa, grillausta ja lämpimiä kesäiltoja omalla pihalla.

Kuun loppupuolella meidät yllätti noin viikon ajaksi uskomaton omenapuiden kukinta. Koko Länsi-Käpylä tuntui olevan kukassa ja tunnelma oli kuin satumaassa.

-Anu